Finavia vastaa ylläpitämiensä lentoasemien pelastusvalmiudesta. Lentoasemien pelastusvalmiuden ilmoittamisessa käytetään EASA-ilmailumääräysten mukaisia pelastustoimintaluokkia. Pelastusvalmiutta tuotetaan tiedossa olevalle liikenteelle.
Tilaus- ym. ei-aikataulunmukaisen liikenteen harjoittajien tulee, mikäli kyseessä on toiminta keskiraskailla/raskailla ilma-aluksilla, varmistaa lentoaseman pelastusvalmius etukäteen ao. lentoasemalta. Ks. myös AIP, AD 1.1, kohta 1.3.5.
Pelastustoimintaluokka on ilmoitettu AIP:n AD 2 -osassa kunkin lentoaseman kohdalla taulukossa AD 2.6. Osalle lentoasemista on määritelty kaksi eri pelastustoimintaluokkaa (esim. CAT 5 / CAT 7). Tällöin lentoasema huolehtii siitä, että lentoaseman pelastusvalmius on aikataulussa ilmoitetun ilma-aluksen edellyttämän pelastustoimintaluokan mukainen. Operaattori on velvoitettu ilmoittamaan vähintään 7 vrk etukäteen lentoaseman pitäjälle, mikäli ilma-alustyyppi vaihtuu aikataulun mukaisessa liikenteessä. Poikkeuksellisessa tilanteessa, kun ilma-aluksen vaatimaa pelastustoimintavalmiutta ei voida tarjota, tilapäisestä pelastustoimintaluokasta tiedotetaan NOTAMilla.
2.1.1. Vastuu talvikunnossapidosta
Kukin lentoaseman pitäjä vastaa lentoasemillaan kiitotien talvikunnossapidosta sekä olosuhteiden arvioimisesta ja parantamisesta.
2.1.2. Sohjon, lumen ja jään poisto kenttäalueelta
2.1.3. Kiitotien kunnostaminen ja kunnon seuranta
Kiitotietarkastukset tehdään koulutetun ja pätevän henkilöstön toimesta. Kiitotieolosuhteiden arviointi perustuu kiitotientarkastajan henkilökohtaisiin havaintoihin ja tarvittaviin lisämittauksiin. Lisäksi voidaan käyttää optisia antureita, automaattisia valvonta- ja hälytysjärjestelmiä.
Kun käytössä olevalla kiitotiellä esiintyy vettä, lunta, sohjoa, jäätä tai kuuraa, kiitotien kunnon seuranta on jatkuvaa.
Lentoaseman kunnossapitohenkilöstö huomioi vallitsevat sää- ja keliolosuhteet kohdentaessaan tarvittavat talvikunnossapitotoimet tiedossa olevalle liikenteelle.
Arviointi tarvittavista kunnossapitotoimista ja uuden kiitotien kuntoraportin (RCR) lähettämisen tarpeesta perustuvat kiitotien
pinnan olosuhteissa tapahtuvien merkittävien muutosten havainnointiin. EU:n/EASA:n määräysten mukaan kiitotien kuntoluokassa (RWYCC), esiintymän tyypissä, laajuudessa ja tietyissä kerrospaksuudessa tapahtuvat muutokset ovat merkittäviä muutoksia.
pinnan olosuhteissa tapahtuvien merkittävien muutosten havainnointiin. EU:n/EASA:n määräysten mukaan kiitotien kuntoluokassa (RWYCC), esiintymän tyypissä, laajuudessa ja tietyissä kerrospaksuudessa tapahtuvat muutokset ovat merkittäviä muutoksia.
2.2.1. Liikennealueella ja asematasolla vallitsevia olosuhteita seurataan lentoaseman kunnossapitotoimialan toimintaaikoina, jotka lyhimmillään vastaavat ATS-elimen toimintaaikoja.
2.2.2. Kenttäalueen tarkastukset tehdään joko määräajoin tai vallitsevat tai ennustetut sää- ja olosuhdemuutokset huomioiden. Kun käytössä olevalla kiitotiellä odotetaan tapahtuvan merkittäviä muutoksia, tilanteen kehittymisen seuranta on jatkuvaa ja tehostettua
2.3.1. Kiitotien kunnon arviointi
Kiitotieolosuhteiden raportointi perustuu EU:n/ EASA:n määräyksiin olosuhteiden raportoinnista Global Reporting Formatin (GRF) mukaisesti. Kiitotien kunnon arviointitaulukkoa (RCAM) käytetään kiitotien kuntoluokan (RWYCC) määrittämiseen ja kiitotien pinnan kuvaukseen.
Kiitotietarkastajan raportoima kiitotien kuntoluokka (RWYCC), esiintymän tyyppi, laajuus ja kerrospaksuus perustuvat kokonaisarviointiin kiitotien pinnan olosuhteista. Tehdyistä mittauksista ja antureista saatavat tiedot voivat täydentää näköhavaintoja.
Skiddometer BV 11 -mittalaitetta käytetään kitkanmittaukseen. Mitatut kitka-arvot tukevat kiitotietarkastajan arvioita myös raportoitavan kiitotien kuntoluokan (RWYCC) korottamis- tai alentamistarpeesta.
2.3.2. Kiitotien kunnon arviointi ja käytettävät raportointimenetelmät
Tämä asiakohta koskee vain Finavian ylläpitämiä lentoasemia ja Lappeenrannan lentoasemaa. Muiden lentoasemien osalta mahdolliset menettelyt kiitotien kunnon arvioimisesta ja raportointimenettelyistä tullaan esittämään lentopaikkakohtaisessa osassa AIP AD 2.7 kohta 5 RMK.
Arvioitaessa kullekin kiitotien kolmannekselle raportoitavaa kiitotien kunnon arviointitaulukon (RCAM) mukaista esiintymää, huomioidaan valinnassa esiintymän vaikutus lentokoneen suoritusarvoihin lentoonlähdössä. Tämä tarkoittaa, että arvioinnissa huomioidaan havaittujen esiintymien vastusvaikutus lentokoneen kiihtyvyyteen. Valittaessa raportoitavaa esiintymätyyppiä priorisoidaan esiintymän vastusvaikutus liukkauden edelle. Raportoitu esiintymätyyppi on voimassa vain kunnostetun alueen leveydellä, jos raportoitu leveys on alle kiitotien Suomen ilmailukäsikirjassa (AIP) julkaistun leveyden
Kiitotien kuntokoodi (RWYCC) kuvaa kiitotien liukkautta. Arvioitaessa raportoitavaa kiitotien kuntoluokkaa (RWYCC), huomioidaan RWYCC arvon vaikutus lentokoneen suoritusarvoihin laskeutumisessa. Tämä tarkoittaa, että arvioinnissa huomioidaan havaittujen esiintymien jarrutusmatkaa pidentävä liukkaus. Liukkaus on tärkein prioriteetti valittaessa raportoitavaa kiitotien kuntoluokkaa. Raportoitu RWYCC on voimassa vain kunnostetun alueen leveydellä, jos raportoitu leveys on alle AIP:ssa julkaistun kiitotien leveyden.
Periaatteena on raportoida kullekin kiitotien kolmannekselle lentoonlähdön kannalta kriittinen esiintymätyyppi huomioiden vastusefekti ja laskeutumisen kannalta kriittisin havaittu kiitotien kuntoluokka (RWYCC). Tämä tarkoittaa, että raportoitu kiitotien kuntoluokka voi olla alennettu suhteessa siihen, mikä olisi esiintymätyypin kiitotien kunnon arviointitaulukon (RCAM) mukainen kiitotien kuntoluokka.
Huom. RWYCC arvoja 0 ja 1 voidaan korottaa, mutta enintään RWYCC arvoon 3 asti. Korotus tehdään vain, jos kaikki havainnot puoltavat korotusta.
SNOWTAM- ja ATIS- sanomat voivat sisältää tiedon yhdestä lentoonlähdön kannalta kriittisestä esiintymästä (TOSC). Ilmoitetun kriittisen esiintymän käyttö lentoonlähdön suoritusarvolaskennan perusteena tulee olla tarkoin harkittua ja perustua lento-operaattorin omaan toimintaohjeistukseen TOSC:n operatiivisesta hyödyntämisestä.
Määritettäessä lentoonlähdön kannalta kriittistä esiintymää (TOSC), käytössä oleva raportointijärjestelmä summaa tiedot kaikista kiitotien kolmanneksille raportoiduista esiintymistä ja jakaa esiintymät lentoonlähdön kannalta ns. ohuisiin (ei vastusta aiheuttaviin) ja paksuihin (vastusta aiheuttaviin) esiintymiin. Raportointijärjestelmä laskee ja ilmoittaa lentoonlähdön kannalta kriittisen esiintymän perustuen tulkintaan määräyksen CS-25 AMC 1591 lentokoneille asettamista suoritusarvovaatimuksista.
2.3.3. Erityismenetelmin kunnostettu kiitotie
Finavialla ei toistaiseksi ole viranomaishyväksyntää minkään lentoaseman kiitotien raportoimiseksi erityismenetelmin kunnostetuksi (Specially Prepared Winter Runway, SPWR). REF AIP AD 2.7 kohta 4 Erityismenetelmin kunnostettu kiitotie ja kohta 5 RMK.
2.4.1. Talvikunnossapito
Talvikunnossapidon yleistavoitteena on sää- ja liikenneolosuhteet huomioiden poistaa kiitotiellä oleva lumi, sohjo ja jää mahdollisimman nopeasti julkaistuun kiitotieleveyteen asti. Joissakin tilanteissa raportoitu (käytettävissä oleva) kiitotieleveys voi olla pienempi kuin julkaistu kiitotien leveys.
Käytössä olevan kiitotien pinnalta lumi, sohjo ja jää poistetaan pääsääntöisesti mekaanisin toimenpitein (auraus ja harjaus). Tarvittaessa voidaan käyttää liukkaudentorjuntaaineita ja hiekkaa (suurin raekoko 4 mm).
Käytössä olevilta rullausteiltä poistetaan lunta, sohjoa ja jäätä siinä määrin, että tehdyt kunnossapitotoimet mahdollistavat ilma-aluksen rullaamisen käytössä olevalle kiitotielle ja sieltä pois. Käytössä olevalla asematasolla tai sen osalla tehdään lumen, sohjon ja jään poistoon liittyviä talvikunnossapitoimenpiteitä siinä määrin, että ilma-alukset voivat liikkua alueella ja että niiden hinaukset tai työnnöt ovat mahdollisia.
Finavia julkaisee rullausteiltä ja asematasoilta olosuhdetiedot vain, kun olosuhteet on arvioitu liukkaaksi tai kuntoluokkana huonoksi tai alle huonon. Näissä olosuhteissa ilmaaluksen käytössä on noudatettava erityistä varovaisuutta.
Lentoasemilla talvikunnossapitoon käytetään auraharjapuhaltimia ja lumilinkoja. Lumenpoistokapasiteetti kullakin lentopaikalla on mitoitettu huomioiden lentoliikenteen määrä ja liikenneprofiili sekä normaalit sääolosuhteet, joiden aikana vaadittu kiitotien leveys voidaan saavuttaa koko talvikauden ajan.
2.4.2. Lumiprofiilien suurimmat sallitut mitat
Seuraavilla kiitoteillä (ml. niihin liittyvät rullaustiet) sovelletaan kuvan
A
mukaisia suurimpia sallittuja lumiprofiilin korkeuksia:
EFHK RWY 04R/22L, 04L/22R, 15/33
EFJY RWY 12/30
EFKU RWY 15/33
EFOU RWY 12/30
EFRO RWY 03/21
EFTP RWY 06/24
EFTU RWY 08/26
Muiden lentoasemien/kiitoteiden osalta sovelletaan kuvan
B
mukaisia suurimpia sallittuja lumiprofiilin korkeuksia.
Suurin sallittu lumiprofiilin korkeus
2.5.1. Raportointijärjestelmä
Finavian lentoasemaverkostolla ja Lappeenrannan lentoasemalla on käytössä raportointijärjestelmä, joka muodostaa kiitotietarkastuksen yhteydessä tehdyistä havainnoista ja mittauksista kiitotien kuntoraportin (RCR). Kuntoraportista muodostetaan SNOWTAM- ja ATIS-sanomat, jotka julkaistaan automaattisesti reaaliajassa.
Muiden lentoasemien osalta mahdolliset raportointia koskevat menettelyt tullaan esittämään lentopaikkakohtaisessa osassa AIP AD 2.7 kohta 5 RMK.
2.5.2. Mitattujen kitkakertoimien ilmoittaminen RTF:llä sotilasilma-aluksille
Lentoasemat voivat oman harkintansa mukaan antaa sotilasilmailumääräyksen mukaisesti lisätietoa kiitotietarkastuksen yhteydessä tehtyjen kitkanmittausten tuloksista kohdentaen ne vain sotilasilma-alusten miehistön käyttöön.
2.6.1. Kiitotien tai kenttäalueen muun osan tilapäinen sulkeminen
Lentoasema voi harkintansa mukaan sulkea kenttäalueen (kiitotie, rullaustie tai asemataso) tai sen osan talvikunnossapitotoimenpiteitä varten, jos alueen kunto on arvioitu olevan alle huonon ja ilma-alusten käyttöön soveltumaton.
Kiitotien tilapäisestä sulkemisesta raportoidaan SNOWTAMsanomissa ja siitä julkaistaan myös NOTAM-sanoma.
Kiitotie ja muut kenttäalueen osat voidaan tarvittaessa osittain tai kokonaan sulkea olosuhteiden tarkistamisen ja talvikunnossapitotoimenpiteiden vaatimaksi ajaksi. Päätöksen kenttäalueen tai sen osan sulkemisesta tai käytön rajoittamisesta tekee lentoasema.
2.6.2. Kiitotiet suljettu koko talvikaudeksi
Alla mainituilla (sivu)kiitoteillä ei tehdä talvikunnossapitotoimenpiteitä talvikauden aikana. Näille kiitoteille ei tehdä kiitotietarkastuksia eikä niiltä julkaista kiitotieolosuhdetietoja SNOWTAM-sanoman muodossa.
EFKK RWY 11/29
EFPO RWY 17/35
Tämä asiakohta koskee vain Finavian ylläpitämiä lentoasemia ja Lappeenrannan lentoasemaa. Muiden lentoasemien osalta mahdolliset kiitotieolosuhteiden julkaisua ja jakelua koskevat tiedot tullaan esittämään lentopaikkakohtaisessa osassa AIP AD 2.7 kohta 5 RMK.
2.7.1. SNOWTAM- ja ATIS-sanomien julkaisu ja jakelu
Lentoasemilla on käytössä raportointijärjestelmä, joka luo ja välittää automaattisesti eteenpäin järjestelmän tuottamat SNOWTAM- ja ATIS- sanomat.
SNOWTAM-sanoma on voimassa enintään 8 tuntia. Uusi SNOWTAM julkaistaan, kun käytössä olevan kiitotien olosuhteissa tapahtuu merkittäviä muutoksia.
Kansainvälinen NOTAM-toimisto (NOF) vastaa SNOWTAMsanoman kansainvälisistä jakelusopimuksista ja luetteloista.
2.7.2. Lentoasemat, jotka eivät ole auki H24
SNOWTAM julkaistaan yleensä ilmoitetut aukioloajat huomioiden heti lentoaseman avauduttua.
Huom. Lentoaseman ATS-yksikön aukioloaikojen ulkopuolella kenttäalueen olosuhteiden seurannassa ja SNOWTAMsanomien julkaisuissa voi olla taukoja. Tällöin viimeksi julkaistu SNOWTAM-sanoma voi sisältää tiedon seuraavasta suunnitellusta havainto-/mittausajankohdasta.
2.7.3. Märkänä liukas kiitotie
Kun kiitotien kitkaominaisuudet laskevat alle vähimmäisvaatimusten, kiitotietä pidetään märkänä liukkaana ja havaitun kohdan sijainnista julkaistaan NOTAM. Kun märkänä liukkaaksi todetun kiitotien pinta on märkä, julkaistaan tästä SNOWTAM ja tieto ATIS-sanomassa. Märkänä liukkaan kiitotien raportoitu kuntoluokka (RWYCC) voi olla enintään 3.
Tässä on esitetty poikkeavat tiedot Seinäjoen lentoaseman osalta. Muilta osin aiemmin esitetyt asiat koskevat myös Seinäjoen lentoasemaa.
2.8.1. Kiitotien kunnon arviointi
Skiddometer BV -mittalaitetta voidaan myös käyttää kitkanmittaukseen. Mitatut kitka-arvot tukevat kiitotietarkastajan arvioita myös raportoitavan kiitotien kuntoluokan (RWYCC) korottamis- tai alentamistarpeesta.
2.8.2. Raportointijärjestelmä
Seinäjoen lentoasemalla on käytössä raportointijärjestelmä, jossa kiitotietarkastuksen yhteydessä tehdyistä havainnoista ja mittauksista muodostetaan kiitotien kuntoraportti (RCR). Kiitotien kuntoraportista muodostetaan tarpeen mukaan SNOWTAM- ja ATIS-sanomat.
2.8.3. SNOWTAM- ja ATIS-sanomien julkaisu ja jakelu
Seinäjoen lentoasemalla ATS-elin muodostaa ja välittää eteenpäin kiitotien kuntoraporttiin perustuen SNOWTAM- ja ATIS- sanomat tarpeen mukaan.
Talvikunnossapitoa ja kiitotien olosuhteiden arviointia suoritetaan yleensä vain ATS-elimen toiminta-aikoina tiedossa olevan liikenteen aikataulujen mukaan. Lyhytkestoisista ja epäsäännöllisistä toiminta-ajoista johtuen SNOWTAM-sanomaa ei yleensä julkaista.
Ajantasainen tieto kiitotieolosuhteista on saatavilla ATS-elimen toiminta-aikoina ATIS-sanomassa tai RTF:llä.
SNOWTAM-sanoma on voimassa enintään 8 tuntia ja kuvastaa kiitotien kuntoraportin laatimishetken olosuhteita. ATS-elimen toiminta-aikojen ulkopuolella sitä ei tule pitää luotettavana kuvauksena operointihetkellä vallitsevista kiitotieolosuhteista.
Kansainvälinen NOTAM-toimisto (NOF) vastaa SNOWTAM-sanoman kansainvälisistä jakelusopimuksista ja luetteloista.